Keskuksen tilat kierrätysmateriaalista

Innovatiivisuudella ja kovalla työllä saa vähälläkin rahalla paljon aikaan

Keskuksen strategiana on ollut rakentaa omat toimitilansa mahdollisimman pitkälti omaa työvoimaa käyttäen, työttömiä työllistäen ja samalla nuoria kouluttaen. Omat tilat ovat yleishyödylliselle yhdistykselle myös taloudellisesti tärkeä ja jatkuvuuden turvaava tekijä. Keskuksen rakentaminen on loistava esimerkki siitä kuinka innovatiivisuudella ja kovalla työllä saa vähälläkin rahalla paljon aikaan. Yritetään yhdessä ry:n omistamassa keskuksessa tilat ovat jakautuneet kolmeen eri rakennukseen ja niiden yhteispinta-ala on noin 1250 m2

Toimitilojen rakentaminen aloitettiin 15 -vuotta sitten ja siitä pitäen rakennustoiminta on ollut yhtäjaksoisesti käynnissä. Alkupääoma hankittiin talkootyönä 1980 –luvun puolivälissä käynnistetyllä paperinkeräyksellä. Periaatteena oli sijoittaa puolet kertyneistä varoista säästöön. Kymmenessä vuodessa oli saatu kerättyä riittävästi pääomaa, jotta rakentaminen voitiin käynnistää Oulun kaupungilta vuokratulle tontille. Ensimmäinen rakennus valmistui vuonna 2001 ja toinen 2005. Vuoden 2013 aikana tontille valmistui vielä kolmas, 500m2 uudisrakennus.

Kaikkiaan 1250m2 käsittävien lämpimien sekä 400m2 kylmien toimitilojen vuokraaminen vapailta markkinoilta tarkoittaisi Oulun alueella arviolta noin 140 000€ vuosittaista kuluerää.

Rakennuksissa käytetyn kierrätysmateriaalin osuus vaihtelee 10 - 40 % välillä. Rakennuksia varten on puhdistettu 6 kilometriä Rajaville Oy:n elementtitehtaalta saatuja muottilankkuja sekä purkukohteista hyödynnettyjä tiiliä 10 000 kappaletta. Portaissa on käytetty vanhojen työpöytien pöytälevyjä. Ensimmäisen talon sisäkattorakenteissa on hyödynnetty vanhoja puuovia. Vakuutusyhtiöltä saatiin suuri määrä lähes uusia ikkunoita, joiden ympärille viimeisintä rakennusta alettiin suunnitella. Tontin raivauksen yhteydessä kaadettu puutavara on sahautettu, kuivattu, leimattu ja hyödynnetty viimeisimmän rakennuksen runkorakenteissa. Lasipöydästä on muokattu uuteen toimistoon hieno valoikkuna ja peiliovet ovat saatu vanhasta rintamamiestalosta.

Laadukasta ja hyödynnettäväksi kelpaavaa materiaalia on saatu pitkällä aikavälillä rakentuneiden yhteistyöverkostojen kautta: kyselemällä ja rakentamisesta tiedottamalla. Materiaalia on myös kerätty useista eri purkukohteista ja saatu lahjoituksena yksityisiltä ihmisiltä.

 
Haasteet uusiomateriaalien käytössä

Omat haasteensa uusiomateriaalien käytössä toki on, ei niinkään soveltuvuuden osalta vaan siksi, että suunnitelmat elävät ja rakennus muotoutuu osin kierrätysmateriaalin ehdoilla.Tämän vuoksi arkkitehti, suurin osa suunnittelijoista ja ulkopuolisista sähkö- ja lvi-urakoitsijoista on ollut mukana kaikissa kolmessa rakennusprojektissa. Ensimmäistä rakennusta tehtäessä piirustusten muutokset tuli hyväksyttää jokainen erikseen. Toinen rakennushanke sujui jo kivuttomammin, koska lopulliset piirustukset voitiin toimittaa hyväksyttäväksi rakennuksen valmistuttua. Suomessa kierrätysmateriaalien hyötykäyttö uudisrakentamisessa on edelleen vähäistä, mikä osaksi johtuu tiukoista rakentamis- ja energiamääräyksistä.

Kierrätysmateriaalien hyötykäyttö vaatii jokseenkin pidemmän rakennusajan sekä edellyttää joustavuutta, sillä muutoksia esiintyy sitä mukaa, kun materiaaleja saadaan ja suunnitelmat päivittyvät.

Yhdistystoimijan pitää myös säännöllisin väliajoin kerätä rahoitusta, minkä vuoksi rakentaminen on täytynyt keskeyttää aina tietyin väliajoin. Kestävän kehityksen keskuksen rakennukset ovat kuitenkin toimiva osoitus siitä, millaisia säästöjä kierrätysmateriaalien hyötykäytöstä toimitilarakentamisessa voidaan saavuttaa.

Käyttömenoissakin säästetään, sillä lämmittäminen hoidetaan kaukolämmöllä ja vaihtoehtoisesti puhtaalla jätepuulla ja kiinteistöt huolletaan keskuksen oman väen voimin.

Tilat hyödynnetään tehokkaasti ja niitä käyttävät myös ulkopuoliset. Lähes kaikki tilat onkin suunniteltu käyttötarkoituksen mahdollisia muutoksia silmällä pitäen. Oulun kaupunki on vuokrannut keskuksesta kolme opetustoimintaan suunniteltua tai muutettua luokkahuonetta ja saadut vuokratulot kattavat suurin piirtein kaikkien rakennusten käyttömenot. Toimitiloja on annettu myös maksutta useiden yhdistysten käyttöön. Perusajatuksena on, että kaikkien vuokralaisten toiminta tukee keskuksen toimintoja, työllistämistä ja ympäristöystävällistä kestävää kehitystä.'

 

Uusin kierrätysmateriaalein rakennettu uudisrakennus

Kestävän kehityksen keskuksen kolmannen rakennuksen työmaa käynnistyi vuonna 2010 kun kaupunki oli kaavoittanut virkistysalueesta lisää rakennusmaata keskuksen rakentamiselle. Alueen raivaustyöt, maansiirto ja maaviemäreiden asennus aloitettiin syksyllä 2010 oman väen toimin ja koneurakoitsijana käytettiin tuttua maansiirtoalana yrittäjää. Rakennukselle palkattiin palkkatuella aluksi viisi henkilöä, joista yksi aloitti talonrakennusalan ammattitutkinnon. Viisi muuta henkilöä, pääsääntöisesti nuoria, aloitti työmaalla työelämänvalmennuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa. Harjannostajaiset pidettiin syksyllä 2011, mihin osallistui eri tahojen edustajia ja poliittisia päättäjiä.

Kaiken kaikkiaan kolmas rakennus työllisti rakennusaikana yhteensä 67 pitkään työttömänä ollutta henkilöä, nuorta ja työkokemusta kaipaavaa rakennusmiestä. Yhtäaikaisesti rakennustyömaa tarjosi työtä parhaimmillaan yli 15 henkilölle. Vuonna 2010 alkanut rakennusalan hiipuminen toi keskukselle myös entistä ammattitaitoisempaa väkeä, minkä seurauksena keskus saattoi työllistää entistä enemmän nuoria heidän oppipojikseen.

Keskuksella on muutenkin ollut käytössä hyväksi havaittu eräänlainen mestari-kisälli käytäntö, jossa kokeneempi opastaa alasta kiinnostunutta nuorta.

Alkuvuodesta 2013 rakennustyömaa oli ulkopuolisilta rakenteiltaan valmis ja sisätiloissa valmista pintaa syntyi joka viikko. Lopullinen käyttöönotto ja viranomaistarkastukset saatiin päätökseen toukokuun viimeisenä päivänä 2013 ja kesäkuun alkupuolella muutto uusiin tiloihin voitiin aloittaa.

Maalaus ja pihatöitä jatkettiin kesän 2013 aikana useamman työntekijän voimin. Keskuksen pihatöissäkin voitiin hyödyntää kierrätysmateriaaleja sekä kouluttaa keskuksen työntekijöitä. Pihalla järjestettiin koneenkuljetuskoulutusta ja kivityökursseja. Piha-alueen kivet, yli 200 m2, saatiin Letkunpuiston purkutyömaalta lahjoituksena.

Kaiken kaikkiaan rakennuskustannukset pysyivät kohtuullisella tasolla ja bruttoneliöhinnaksi muodostui noin 1200 euroa, mikä on noin puolet uudisrakentamisen nykykustannuksista.

Kestävän kehityksen keskuksen talo 3:n kokonaiskustannus oli yhteensä noin 600 000 euroa. Myös pihakivien uusiokäyttö toi yli kymmenen tuhannen euron säästön. Keskuksen rakentaminen on loistava esimerkki siitä kuinka innovatiivisuudella ja kovalla työllä saa vähälläkin rahalla paljon aikaan.

 


 

Vuonna 1986 perustettu keskuksen taustayhdistys, Yritetään yhdessä ry, on keskuksen suurin toimija, tilojen rakentaja ja hallinnoija. Tiloissa toimii myös muita yhdistyksiä, kuten Oulun TYKI ry. Lisäksi keskuksella ovat vuokralla Oulun seudun eläinsuojeluyhdistys sekä Puolivälinkankaan suuralueen asukastupa.